Esko Rahkonen: Muistoja Karpaateilta
Nyt illan rusko jo saa
ylle Karpaatein kaukaisten vuorten
ja auringon säteet nuo
seudun kauniin purppuran
Mä kaukaa harmonikan
kuulen soivan niin surullisesti
Tuo kaiku Karpaattien
sointi omaperäinen
Suviyönä siellä kohtasin
ihanimman neidon, suloisimman Nadjan
Karpaatit ne silloin nähdä sai
meidän kahden vain ja ensisuudelmain
Tuo tuulonen lauha kun kuiskaa hiljaa
Karpaatit Nadja on mun rakkautein
Tuo tuulonen lauha nyt kuiskaa hiljaa
onnea teille paljon toivotan
Sä Karpaattein kaunotar
odotin sulta viestiä kauan
Kun vihdoin kirjeesi sain
iloitsin kuin lapsonen
Tuo kirje surullinen
minun viereeni murheiset saikin
mut aavistaa voinut en
oli kirjees viimeinen
Harmonikka soi niin kaihoisaan
odottamaton on sisältösi soinnin
Rakastitko toista kuitenkin
Salasitko kaiken unohditko muun
Tuo tuulonen lauha kun kuiskaa hiljaa
Karpaatit Nadja on mun rakkautein
Tuo tuulonen lauha nyt kuiskaa hiljaa
sinua minä paljon rakastin
- Ilmestyi ensimmäisenä äänitteellä: Muistoja Karpaateilta (kokoelma)
- Kesto: 3 minuuttia ja 30 sekuntia
- Kiitos YouTube-kanavalle: Pispalan Juntti
- Tämä sivu julkaistiin: